Muutto. Paku. Kantaminen. Banaanilaatikot. Jätesäkit. Astiat. Treenivälineiden siirto nykyisestä makuuhuoneesta johonkin toiseen makuuhuoneeseen [kahvakuulat 8-36 kg, pieni nyrkkeilysäkki, hiekkasäkki, levytanko jne jne]. Kuva kesältä, fiilis reaaliaikainen.
Olen kantanut korttelin taakse Lähetyskirppikselle valtavan kasan tavaroita. Ateena 92 -onnenkalun kävin jopa hakemassa takaisin, kun en halunnutkaan luopua siitä. Heh. Jännä juttu, miten muutossa huomaa että joka jumalan korvakorun tappiin ja lasinaluseen liittyy joku muisto.
Muuttoavuksi on onneksi ilmoittautunut muutama kahvakuulaurheilija. Kuten tiedämme, oikeanlainen lajitreeni tuo hiacemiehellekin elukkamaisen fysiikan! Siis sellainen treeni, jossa nostetaan keskiraskaita mutta piiiitkiä sarjoja. Tiedän, että tämä porukka ei väsy millään. Tavarat siirtyvät kuin leikiten, puh huh, yksi sinne toinen tänne. Staminaposse indeed. <3
Muutto on ehdottomasti voimakestävyyslaji. Keskiraskaita asioita, mutta loputtomasti. Intensiteetti kova ja tasainen alusta loppuun. Nosto, lastaus, kääntö, allemeno, ylös, kops, huh, nousu, lasku .. uudestaan. Uudestaan. Ylös, alas, puks. Puh-huh-kops-huh.
Tämä posse muuttaa maailman siirtämällä sen. Kevyesti. Mannerlaatta kerrallaan, niks naks se käy. Jaksaa jaksaa! Voima yksin on tyhmä ominaisuus, jos tyyppi väsyy. Meitä ei väsytä! 
Hyvät on hampaat molemmilla.
“Harja reijät estää, puhdas hammas kestää.”
Hehee! Kiitos! Olen vähän hammasfriikki. “Katso miehestä hampaat” opetti äitikin.
Varsinkin kahvakuulailijan muutto on voimakestävyyslaji, kun kuulia ei tavallisessa muuttohuushollissa ole ja sinulla taas noita kuulia taitaa olla “muutama” siirrettäväksi.
Montako muuten yhteensä?