Piipahdin tuossa aamusta ihan ohimennen kehonkoostumusmittauksessa. Sen mukaan rasvaprosenttini on tänään 27.6 %, eli olen paksumpi kuin koskaan aikaisemmin. Oh my hyvänen aika, tässähän täytyy alkaa treenaamaan!
Viimeksi kun kävin laitemittauksessa, kuulin olevani keskivartalolihava. Joko laitteissa on ”pieniä heittoja”, tai sitten minulla on todella positiivisesti vääristynyt kehonkuva? Molempi parempi.
No, en ole sanottavan kiinnostunut mittareista, mitä nyt viisi euroa olisi voinut käyttää järkevämminkin. Kannattaa lukaista Hanna Markukselan viime vuoden kirjoitukset rasvaprosenteista:
Sulla ei kyllä mitenkään ole rasvat yli 27 :D. Mittari on väärässä.
Tytti, tuskinpa on, mutta kerta se olisi ensimmäinenkin. 🙂 Lähinnä mielenkiintoista on se, että jos mittareissa on tuollaisia heittoja, niin mitä jos se näyttää jollekin esim. 60 % rasvoja ..?
Mikä mittari se oli?
Kyllä se näyttääkin toisilla yli 60% rasvoja. Ihan omien asiakaskokemusten perusteella
Mulla oli sama juttu. Läski mikä läski..
Hahhaaa. Voe elämä.
Mitä pihtimittaus sanoo suhteessa laitemittaukseen? Ovatko arvot muuttuneet samassa suhteessa?
Käy kuumassa saunassa.. ja mittauta tämän jälkeen niin saat hyvän tuloksen.. 😉 Mulla itsellä Omron bf508 kehonkoostumusmittari näyttää 10 ja 17 prosentin välillä vaikka se oikea lienee jossain 14 prosentin tienoilla.
Parempi on vaikka yksinkertainen vyötärönympärysmittaus. Keep it simple stupid..
Mä kävin just muutama viikko sitten DXA:ssa ja rasvaprosentti oli reilu 28 ja on mun kropassani selkeästi enemmän rasvaa kuin sulla. Olisiko mittausmenetelmässä kuitenkin vika, vai kävitkö säkin DXA:ssa? Tunnistin nuo Hannan ajatukset selkeästi omikseni, kun silloin kilpaurheiluaikoina (teininä!) oli rasvaprosentti 15.7% parhaimmillaan (pahimmillaan?) – eikä esim. kuukautiskierto päässyt kehittymään säännölliseksi. Tosi ihanteellista, tosi tavoiteltavaa. Not. Niin, Patrik Borgin ajatukseen rasvaprosentin merkityksestä on niin helppoa yhtyä teoriatasolla ja muiden kohdalla, etenkin kun katselee tuollaisia kroppia kuin sinun. Ja sitten omalla kohdalla kuitenkin kirpaisee, mikä on ihan järjetöntä.
Ystävät kalliit, kiitos keskustelusta, itse en ole tästä asiasta ja kehoni mittaamisesta mitenkään erityisen kiinnostunut (sen suorituskyvystä kylläkin), mutta olen varmaan aika hyvä esimerkki siitä, miten paljon heittoja on. 🙂 En ole siis menossa tekemään uusinta- tai varmistusmittauksia millään muulla menetelmällä. Enkä ole järkyttynyt, olen huvittunut.
Huvittavaa toki on käydä aina aika ajoin toteamassa, että ookoo, yhdellä mittarilla mennään alle 20, toisella melkein 30, pihdeillä sitten vielä jotain ihan muuta. Mielenkiintoinen huomio on ollut myös se, jos mittaajahenkilö tuijottaa edessään seisovan ihmisen sijaan vain paperin numeroita .. kuten vaikkapa silloin kun tuli ilmi tämä ”keskivartalolihavuus”.
Mutta tuntemattomat ovat rasvojen tiet, jos näin voi sanoa. Tiivistetysti, as if anybody cares. <3
Peili kertoo totuuden mittaria paremmin. Luulis sellasella näyttävän isoja lukemia jolla olisi iso pömppis, Se mittari oli pihalla kun lumiukko, Itelläni oli keväällä 30 laihiksen ja pikku treenailun jälkeen, Meni motivaatio kun tunsi että ei paljon tehonnut, Nykyään yritän hyväksyä itseni kuin olen. On silti vakea olla laihduttamatta, mutta koska en mitään laihdu on pakko olla tällainen 30%. Itseasiassa sun lukema on tosi hyvä koska alle 30. 15 vois olla jollain 20v teinillä.
Joo kyllä minäki ennemmin lasken toistoja ku prosentteja. Luulen, että myös joukkuueessa kaikilla sama juttu. Pitäisköhän keksiä sellanen taito- tai tekniikkamittari?
Sen verran pitää toki sanoa, että mittaaminen jollain keinolla _on_ hyvä tapa seurata kehitystä tai kehon muutoksia, jos on työn alla joku projekti oman itsen kanssa.
Omalla kohdallani se ei ole ajankohtaista; en ole ”prosessissa” muuttamassa itseäni, eikä siten ole varsinaisesti mitään, mitä haluaisin kasvattaa tai kiristää tai miten sen nyt kukin haluaa ajatella.
Siksi en siis käytä mitään seurantatyökaluja juurikaan kahvakuulan, levytangon ja soutulaitteen lisäksi. 🙂