Olin eilen vetämässä kahvakuulakoulutuksen Helsingissä, Crossfit Basement -salilla. Kiitos osallistuneille, oli superkiva päivä ja innostavaa jälleen myös itselle. Aina yhtä vaikuttavaa on sekin, miten hyvin kaikki opitaan ja osataan.
Kahvakuulan nostaminen on yksinkertaista, tehokasta ja terveellistä. Väitän, että heti kun oivaltaa tekniikan ja sen taloudellisuuden, suhtautuminen harjoitteluun muuttuu täysin.
Silloin siitä ei voi olla tykkäämättä, vaikka rankkaa olisikin. Seuraava setti on tämän viikon sunnuntaina Nokialla, täältä se löytyy – muutama paikkakin on vielä avoinna.
Crossfit-salien ehdottomasti hyvä puoli on se, että niissä on a) tilaa, b) lattia ja c) katto. Haluan sanoa sitä, että kahvakuulan nostamiseen tarvitaan ennen kaikkea kova alusta ja tilaa ylöspäin – eli ei esimerkiksi niinkään tatamia tai peilejä. Varsinainen kahvakuulan nostaminen on silti hyvin kaukana siitä, miten esim. CF-harjoittelussa käytetään kahvakuulaa.
Esimerkiksi Villen salilla Crossfit Kuopio -osastolla olen ollut neljä kertaa, mm. vuonna 2012 – tässä postaus: Kahvakuulat Savossa: olet nostajani nyt. Kuopio toimii aina.
Off topic: arvatkaa vaan kuinka kauan kesti googlettaa tuo Kuopion keikka … yritin mm. ”lentävä kalakukko kukkalaakso”, ”ovi on jäykkä kukkalaakso” ”kuopio puijon torni kahvakuula kukkalaakso” .. mutta EI.
Sitten löytyi: Olet nostajani nyt, hahaa. Luonnollisesti. Mitäpä muutakaan?
Tässä eilisen tunnelmia:
Selostus käynnissä.
Tilaa on, oikein hyvä!!
Koulutuksessa jokaisella on aina oma paikka, tilaa ympärillä. Kaikki tehdään seisten.
Paino liikkuu pääsääntöisesti ylöspäin, eli marsseja edestakaisin tai ympäri salia ei toteuteta. Treenit eivät ole mahdottomia, vaan painotus on opetuksessa ja oppimisessa. Tapani on viehättävästi heti kertoa kaikille, että ”jokainen voi oksentaa omalla ajallaan”; eli mitään killer-treenejä ei koulutuspäivän ohjelmaan kuulu.
Eli myös aloittelija voi tulla mukaan rauhallisin mielin. Kukin tekee oman tasonsa mukaan, omassa tahdissa. Tekniikka on sama kaikille, tärkeintä tekniikoiden suhteen on, että se ylipäätään on.
Sakari Selkäinaho kirjoittaa voimaharjoittelun nostotekniikasta (levytangolla), mutta sama pätee luonnollisesti myös kahvakuulan nostamiseen:
”Tekniikkaa harjoiteltaessa tulee aluksi keskittyä perusasioihin, minkä jälkeen siirrytään viimeistelyyn. Suorituksen ”paloittelu” auttaa ongelma-alueen löytämisessä. Mitä kauemmin harjoitellaan virheellisesti, sitä kauemmin kestää virheistä eroon pääseminen.
—
Usein puhutaan tekniikan hiomisesta. Sellaista ei kuitenkaan voi hioa mitä ei ole olemassa lainkaan.”
Olen kirjoittanut opettamisesta monia postauksia, mm. Yksityiskohtia ja ajatuksia opettamisesta ja Kahvakuulan nostaminen – liikkeiden opettamisesta. On syy siihen, miksi opetan liikkeet tietyssä järjestyksessä, miksi saatan kertoa yhdelle jonkun asian ja toiselle en ja miksi teetän tietynlaisia sarjoja.
Koulutukseni on toki muuttunut vuosien saatossa aika paljon, ja yritän koko ajan kehittää sitä paremmaksi. Joka kerta oppii itsekin jotain uutta – siitä kiitos tietysti osallistujille!
Voimakatu kävi vieraissa:
Myös meillä Voimakadulla, eli Itäharjulla on omat käsimerkit, eastside. Tämä oli Artun vaatimus kellarissa. Kiitos kaikille!
Kuten sanottu: jatkokurssin mahdollisuus nyt vielä keväällä on olemassa, jos vaan löydän Helsingistä siihen soveltuvan salin. Paras olisi lauantai tai sunnuntai viikonloppuna 28.-29.3, ellen ole silloin Pohjanmaalla.
Salin ja tilan suhteen otan ehdotuksia vastaan, kiitos!
Silti eniten suosittelen edelleen tätä Viikonloppuseminaaria 15.-16.3, jossa käydään läpi paitsi kuulan nostaminen ja harjoittelun ohjelmointi, myös voimaharjoittelun perusteet ja liikkeet (maastaveto, kyykky, punnerrus, raaka rinnalleveto ja harjoittelu). Tulkaa sinne! Ja Nokialla ja Porissa nähdään seuraavina viikonloppuina.
Kiitos Kukka ihan huikeesta koulutuspäivästä Helsingissä! Olet tosi mukava ja innostava kouluttaja.
Vaikka kuulaa on tullut jonkin verran nosteltua (ja kotonakin on kaksi ei-turistikuulaa), niin silti moni asia selkeni koulutuksen aikana. Rohkenin myös käyttää tempausta lukuunottamatta 12 ja 16kg kuulia, jei!
Päivä oli tosi kiva, vaikkakin raskas. Kädetkin aukesi….miten iloinen sitä voi ollakaan, kun kouluttaja kertoo, että ainakin aukesi toisesta kädestä ”oikeasta kohtaa”, eli jotain tuli myös tehtyä oikein! 🙂
Kiitos ja toivottavasti tulet toistekin pääkaupunkiseudulle!
Ps. Jään odottelemaan Kukkakauppaan saapuviksi niitä rannesuojia…. 🙂