Että ehkä ei kannata jäädä odottamaan tyky-päivää tai liikuntaseteleitä, koska vastuun omasta hyvinvoinnista voi ottaa itsekin.
Onko toisaalta edes olemassa erikseen työhyvinvointia, joka on jotenkin työnantajan vastuulla, ja sitten sitä omaa hyvinvointia, jota hoidetaan vapaa-aikana?
Tottahan hyvinvoiva ihminen on sitä kaikkialla.
Parempaa työpäivää voi rakentaa helposti. Vietämme työssä ison osan päivästä ja viikosta, joten miksei pyrkisi tekemään siitäkin ajasta mahdollisimman mielekästä, tai ainakin pyrkiä vaikuttamaan siihen mihin voi?
Tässä pari käytännön vinkkiä. Itsestäänselviä ajatuksen tasolla, tietysti. 🙂 Näitä samoja ohjeita on kaikki paikat täynnä, ja ymmärrän jos halutaan jotain ns. uutta. Mutta ennen kuin aletaan tehdä uutta, voisi ensin kokeilla sitä vanhaa.
Tee oikeat harjoitukset erikseen. Uskon aika heikosti työpäivän aikana “treenaamiseen”. Eli siihen, että voisi vaan vähän löysätä solmiota ja alkaa heiluttamaan vaikkapa kahvakuulaa kovinkaan hyödyllisesti. Ei se väärin ole, mutta suosittelen että treenit tehdään sille kuuluvassa paikassa, asianmukaisin varustein (= esim. salilla).
Ne pari viisiminuuttista taukojumppaa voi tehdä aina. Ei tarvitse miettiä “kesäkuntoa” – verenkierto on ihan riittävä tavoite. Pieniä, suuria tekoja.
2. Juo vettä. Kahdeksan tunnin työpäivä rakentuu aika usein Moccamasterin ympärille. Kaikki tietävät painuneen, sysimustan kahvin, jota kukaan ei enää halua, mutta aina sen sieltä joku juo. Kahvin sijaan suosittelen raikasta vettä. Edes välivettä, heh.
Myös tämän pitäisi olla melko itsestäänselvää (tiedän, että onkin, mutta ei tapahdu).
3. Työasennot, istuminen ja tuolit
Koska toimistossa istutaan suurin osa ajasta, ei ole ihan samantekevää miten istuu. Hyvä istuma-asento voi olla vaikea hahmottaa ja ylläpitää tavallisella tuolilla. Silloin tällöin näkee toimistojen nurkissa jumppapalloja, mutta vielä en ole nähnyt ketään, joka pystyisi keskittymään työtekoon jumppapallon päällä istuen (voi olla että heitä on, en vaan ole nähnyt!).
Satulatuoli on toinen juttu. Käytin kirjassakin kotimaisen Sallin nettisivuja – sieltä löytyy hyvä tietopankki istumaterveyteen liittyen. Tämä on jo sellainen juttu, josta kannattaa vinkata työnantajalle. Jälleen kerran: ei kulu, vaan investointi.
Itse teen työni aika vaihtelevissa paikoissa ja olen paikallani melko pieniä aikoja kerrallaan, joten en ole kaivannut välineiltä sen syvällisempää ergonomiaa. MUTTA dramaattisen eron huomasin vasta, kun kokeilin kunnon satulatuolia. Kokeilun jälkeen päätin panostaa myös kotitoimistoon. Se ei ole vielä tässä, mutta tästä se rakentuu.
Myös syömiset vaikuttavat vireystasoon ja päivän kulkuun. Parempaa työpäivää voi rakentaa aamiaisesta lähtien: murojen tilalle proteiinia ja vähän rasvaa. Ja mitä lounaaseen tulee; jos lähistöllä ei ole saatavilla mitään terveellistä, ota omat eväät. Kaikki luonnollisesti inhoavat sitä, joka tulee omien broilereiden kanssa toimistolle, mutta suosittelen kokeilemaan. Et syö kollegaa varten, ethän?
Myös kampaviinerikokouksia voi freesata: kukaan työpaikalla ei ala voimaan huonommin, jos palavereissa on enemmän omenoita ja vähemmän kolmioleipiä.
5. Aika ja raha
Kuten sanottu, 2 x 5 minuutin jumpassa ei kauaa nokka tuhise, mutta se parantaa oloa välittömästi. Jos panostukset tuntuu kalliilta tai työläiltä, tee laskutoimitus. Kumpi on kalliimpaa: tehdä pieni ajallinen ja rahallinen sijoitus itseen nyt, vai korjata jälkiä vielä vuosien päästäkin?
Ennaltaehkäisy on edullista, korjaaminen kallista (pätee myös työntekoon, remonttiin, talojen rakentamiseen, terveyteen … miksei voi tehdä kerralla oikein?)

Itse asiassa tein toimistohommia monta vuotta jumppapallon päällä. Pallokauden katkaisi kuitenkin aina kesä, koska valkoiset vaatteet. Sitten joku syksy en enää ottanut palloa tuoliksi. Silti se on meidän “kokouspallona” edelleen, istukoon kuka kulloinkin tykkää.
Zepa, hauska kuulla! Itse näen aina vaan niitä jättimäisiä nurkkapalloja 😀
Tieto muuttuu toiminnaksi sitten, kun tulee tiensä päähän.
Minulla siinä meni sellainen vuosi, kun sain rappeutettua itseni tähän pisteeseen, missä nyt olen. Tai oikeastaan olen kuukausi sitten ollut kuntoni huonoimmassa pisteessä ja tällä hetkellä iloitsen siitä, että mun pohkeet hölskyy, kun niitä läpsyttää kädellä. Eh? Kertoo varmaan ihan tarpeeksi siitä, mikä meininki tässä mun kropassa just nyt on 😀
Tuo toissa päivän mehtäreissu (tagasin sut instassa!) kertoi totuuden mun aerobisesta kunnosta ja fyssarikaveri määräsi mulle KÄVELYintervalleja 😀 Tämäkin varmaan kertoo tarpeeksi?
..ja mä ihan oikeasti luulin, että on mun peruskunto ihan ok. Juu ei ilmeisesti ole. Sen siitä saa, kun ei tee yhtään mitään.