*Kaupallinen yhteistyö: Maanpinnalla.fi
Terveisiä Kuusamosta ja Rukatunturin maisemista! Tulin tänne pikkupennun kanssa ja tarkoitus on tällä kertaa olla koko kesän yli. Olemme palomiehen kanssa ostaneet pienen maatilan Rukalta ja täällä sitä nyt sitten asustellaan!
Kyselin Instagramissa, että haluatteko tietää millaista on ollut muutto Kuusamoon, maalle ja pohjoiseen ylipäätään. Kokosin tähän muutaman kysymyksen. Unelma pohjoiseen muutosta tuntuu olevan aika yleinen – ja yleistyvä – mutta ei se välttämättä käy ”ihan noin vaan”. Itse toki vielä viisi vuotta sitten luulin, että se olisi helppoa!
Miksi juuri Kuusamo?
Olemme viiden vuoden ajan, enemmän tai vähemmän aktiivisesti etsineet taloa tai pientä maatilaa täältä päin. Itä-Lappi oli suunnitelmissa ensin. Kävimme Kemijärvellä katsomassa paria paikkaa – ja yhdestä olin valmis tarjoamaan jo käsirahankin. Se kuitenkin meni sivu suun, kun myyjä ei sitten yhtäkkiä halunnutkaan myydä.
Kuusamossa olemme viettäneet useita vuosia lomareissuilla, joten lopulta päädyimme siihen, että tämä olisi erinomainen paikka asua. Ei liian syrjässä, vaan kuitenkin varsin eläväinen paikka. Pohjoisessa, mutta hyvien yhteyksien varrella.
Löytyikö tila ihan julkisesta myynnistä?
Juu ja ei! Itselläni on ollut monta vuotta ”vahti” päällä Etuovessa ja Metsätilat.fi-sivustolla, mutta aniharvoin on tullut vastaan mitään potentiaalista. Tilanne on outo! Kun ajelee täällä, näkee kyllä että tyhjiä maatiloja on vaikka kuinka paljon, mutta sitten jos haluaa ostaa sellaisen, ei myytävää näy missään.
Etuovesta löytyneitä tiloja olemme käyneet katsomassa, mutta sitä ”oikeanlaista” ei löytynyt. Yhden kerran ajoin Turusta Taivalkoskelle ihan vaan talonäyttöön. Perille päästyäni välittäjä soitti ja kertoi, että ”saimme jo täyden hinnan tarjouksen, ei kannata tulla.”
Viime syksynä saimme vähän ennakkoon tietää, että tämä nykyinen pieni maatilamme on tulossa myyntiin. Paikka ehti kyllä mennä Etuoveen, ja siinä kohtaa aloin itse kiirehtiä! Maanpinnalla-sivusto on koonnut tänne hyvät vinkit asunnon löytämiseen. Perinteinen lehti-ilmoitus saattaa toimia hyvin!
Miksi muutit? Muutitko pysyvästi vai vieläkö on kaksi asuntoa – ja miksi?
Muutto Kuusamoon, tai pohjoiseen on ollut palomiehen suunnitelmissa jo yli vuosikymmenen. Minulle taas tämä ei ole ollut minkäänlainen unelma (heh) – mutta aloin tykätä ajatuksesta. Olen käynyt eräopaskoulun, rakastan Kuusamon luontoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia, joten tottakai ajatus ”luonnon keskellä asumisesta” alkoi houkuttaa itseänikin.
Tällä hetkellä minulla on vielä kaksi kotia, eli myös Turusta löytyy asunto. Toistaiseksi pidän kahta paikkaa (jos vaan taloustilanne sen mahdollistaa), koska tyttäreni asuu Turussa (omillaan toki jo), enkä ole vielä mitenkään valmis elämään 1000 km välimatkalla hänestä. 🙂 Voi myös olla, että en ole valmis asumaan täysin maaseudullakaan, vaan tarvitsen vähän kaupunkielämää vastapainoksi. Mutta aika näyttää, mihin homma muotoutuu.
Mites työt? Muutto houkuttaa, mutta töiden osalta mahdotonta ..
Meille tämä oli aika helppo ratkaisu töiden puolesta: mies on palomies, ja täältä löytyi heti töitä. Näillä seuduilla on kyllä aika paljonkin työpaikkoja tarjolla monen alan osaajille: kurkkaa täältä! Itse taas olen tehnyt omat työni ns. digiyrittäjänä ja etänä jo 13 vuoden ajan, joten en ole paikkasidonnainen. Haaveissani oli, että täällä maaseudun rauhassa ehdin keskittyä entistä enemmän kirjoittamiseen, ja kenties saisin aikaiseksi romaanin!
Todellisuus on toistaiseksi jotain ihan muuta: perustin ison kasvimaan ja voi hyvänen aika, että jo se vie aikaa! Muutenkin aika tuntuu menevän kaikenlaiseen ”hääräämiseen”.
Vielä ei kasvimaan aitojen sisällä tapahdu yhtään mitään, ja olen muutenkin aika skeptinen istutusten suhteen. Omavaraisuus on hieno tavoite, mutta toivotaan ettei tule mitään suuria maailmankatastrofeja, koska veikkaan ettei omavaraisuus toteudu ainakaan kasvisten osalta. Tai eihän sitä vielä tiedä, mutta tähän mennessä ainoa jota olen osannut kasvattaa on peruna. Ja nyt näiden aitojen sisältä löytyy parikymmentä lajiketta. Kunnianhimoa ei ainakaan puutu!
Mitä tekemistä siellä on? Oletko yksinäinen?
Ruka on monille lomanviettopaikka, jolloin käydään laskemassa, hiihtämässä ja vaelletaan, mutta pysyvä asuminen on tietysti erilaista. Ei sitä joka päivä jaksa käydä Karhunkierroksellakaan. Arki on silti arkea joka paikassa! Päivät vierähtävät ohi supernopeasti ihan tavallista elämää eläen. Iso plussa kaupunkielämään verrattuna on se, että aikaa tuntuu olevan enemmän.
Lähimmät liikennevalot löytyvät 40 km päästä, eikä päivä kulu vaikkapa ruuhkissa jonottamiseen. Vaikka välimatkat ovat pidempiä, niin silti tuntuu että ”elämän ajalle” saa enemmän vastinetta. Maisemat on upeita, ajelipa sitten Lidliin tai vaikkapa 45 kilometrin päähän Sallaan.
Toistaiseksi olen tosi onnellinen täällä, joskin on sanottava, etten ole vielä ollut kahta viikkoa pidempään. Kysyitte, olenko yksinäinen, mutta vastahan tulin: en osaa vielä sanoa! Toisaalta en kaupungissakaan tapaa juuri koskaan ketään – se sopii minulle. Olen jo tutustunut kivoihin naapureihinkin!
Mikä siellä on parasta? Entä ikävintä?
Vielä en uskalla sanoa tähän varmaksi mitään. Ehkä itikat? Olen viettänyt Lapissa viimeisen viiden vuoden aikana monta kesää ja sen tunnustan, että hyttyset eivät ole oma suosikkijuttuni. Se loputon ininä raastaa aivoja. Toisaalta taas, täällä ei ainakaan vielä ole punkkeja! On todella helpottavaa, kun voi pyöriä ulkona heinikossa ja metsissä ilman, että tarvitsee koko ajan miettiä niitä. Etenkin koiran kanssa.
Parasta taitaa olla luonto – ja hiljaisuus. Juuri nyt täällä on alkanut yötön yö, eikä tautta porottava aurinko varsinaisesti tue hyviä yöunia, mutta toisaalta hiljaisuus auttaa nukkumiseen. Asumme käytännössä keskellä metsää ja soita, joten eniten ääntä täällä taitaa pitää lehtokurppa.
Parhaiden asioiden listalle kuuluu ehdottomasti myös oma puro.
Kun kävimme asuntonäytössä, mies tunki itsensä heti jonnekin välikattoon (?) mutta itse en ollut niin kiinnostunut talosta. Taloja kun voi aina muuttaa, mutta sijaintia ei! Niinpä kävelin ympäri tonttia ja kuulin solinaa. Sieltä löytyi ihana ihana pieni puro! Silloin tiesin, että tänne haluan muuttaa.
Tulin koiranpennun kanssa, ja onhan se ihan erilaista koirallekin asua maalla! Edellinen saksanpaimenkoirani oli ehta citykoira, mutta kyllä hänkin olisi nauttinut tällaisesta elämästä. Viime syksyn vietin hänen kanssaan Kuusamon soilla karpaloita keräten – ja samalla huomasin, että ”sesonkien ulkopuoliset” ajat on parhaita. Ruska on kaunis, mutta vielä kauniimpaa on mielestäni lokakuussa. Ja marraskuu on koruttomuudessaan upea!
Toukokuu taas ei ollut mitenkään suosikkiajankohta. Tulin tänne keväisestä, aurinkoisesta Turusta. Olin vain pari viikkoa, mutta jo siinä ajassa oli usko loppua: eikö lumi sula ikinä? Tämä on otettu toukokuun alussa purolta:
Maalaiselämä on itselleni vielä täysin uutta. Toistaiseksi nautin täysin palkein luonnosta, linnuista ja rauhallisuudesta!
Haluatko kysyä lisää? Laita viestiä vaikkapa Instagramissa, niin kerron mielelläni lisää elämästä täällä.
Jos olet kiinnostunut asumisesta ja työmahdollisuuksista näissä maisemissa, niin ehdottomasti kannattaa tutustua Maan pinnalla -sivustoon. Sieltä löytyy tänne muuttaneiden tarinoita, avoimia työpaikkoja ja paljon hyvää tietoa elämästä Koillismaalla. Tutustu Kuusamon lisäksi myös Posioon ja Taivalkoskeen!
Täällä on ihanaa!
