Flavor of the Month

Ruoka- ja paastojuttuja: 8/16

Ruokarytmi- ja paastoasiaa.

Varpu kirjoitti otsikolla Pätkäpaastoileva Beethoven:

“Kirjailija Victor Hugo nousi aamuisin aina auringon myötä, nielaisi pari raakaa kananmunaa ja vetäytyi kirjoittamaan. Hugo kirjoitti kirjansa seisomapulpetin ääressä. Kello 11 aamupäivällä hän otti kylmän suihkun ja meni lounaalle. Hugo söi vain vähän. Lounaan jälkeen hän teki pitkän kävelylenkin, johon sisältyi treenejä hiekkarannalla.”

Arvostan! Minulla mihinkään ei sisälly treenejä hiekkarannalla, mutta hiekkasäkeillä kyllä, satunnaisesti.

Jostain syystä vähän syövät ihmiset on kiinnostavia. Ja yleensä kaikkiruokaisia ja hoikkia. Vaikkapa Alfred Vogel. Tai äitini, joka syö kyllä mitä vaan, mutta aika vähän ja vieläpä (raivostuttavan) hitaasti. Uskoisin, että se on myös hoikkuutensa syy. Kohtuus ja kampaviinerit!

En ole mitenkään “vähän syövä ihminen”, mutta haluaisin olla. Kuten YLE uutisoi taannoin annoskokojen suuruudesta, itsekin ajattelen että annostelijat olisi monesti tarpeen.

“Ei kerralla pidä puntata noin paljon”, kuten THL:n tutkijakin toteaa. No ei niin! Minä punttaan aina paljon, ellen sitä erikseen tietoisesti rajoita. Ylipunttaaminen ei ole hyvä asia – paitsi jos haluaa ylläpitää kestokuorrutusta kropassa (en tunne ketään joka oikeasti haluaisi).

Aiemmin en ollut ajatellut itse kokeilla mitään paastojuttuja – lähinnä siksi että minusta kaikki asiat joille on annettu nimi on lähtökohtaisesti arveluttavia. Syömistä ei mielestäni tarvitse konseptoida sen enempää kuin treeniäkään.

Tässä silti yksi ‘konsepti’ eli Leangains-sivulla on ihan fiksu kokoelma aiheesta. Suosittu 5:2-malli taas ei kiinnosta, enkä osaa ajatella rytmittäväni syömisiä niin vaikeasti (ja haluan treenata – tai ainakin jättää option sille kaikkina mahdollisina aikoina, heh). Joten 2 x 500 kcal päivää viikossa ei kuulosta omalta.

Päädyin kokeilemaan 8/16 -paastotyyliä. Samin kanssa asiaa hetki pohdittiin – sitten halusin testata. Se näytti hyvältä jo paperilla ja aavistelin heti, että voisin syttyä. Ensisijainen syy oli se, että kyllästyin aamiaisen väkisinsyömiseen.

Kohta kaksi kuukautta olen pitänyt mallia, jossa vuorokauteen tulee aina 16 h paastopätkä. Eli päivän ensimmäinen ateria syödään klo 12.00 ja viimeinen klo 20.00. Tykkään tästä kuviosta todella paljon.

8/16-tyyppinen muoto tuntuu olevan minulle hyvin luonnollinen tapa rytmittää ruokailuja. Ilman mitään suurempia ajatuksia se vaan menee niin. Ainoa muutos ns. luontaiseen rytmiin on lopulta se, että syön kerralla hieman enemmän ja illalla klo 20 jälkeen en enää mitään. Eli kolmesti päivässä.

Ja aamiaista olen aina inhonnut, eikä se tunnu muuttuvan. On myös aivan herttaisen yhdentekevää onko aamulla tarjolla mysliä vai jauhelihaa, ei vaan ole nälkä ja väkisin syöminen ei tunnu järkevältä.

Tykkään nälästä ja sen tunnistamisesta, ja toisaalta tykkään myös siitä että saan pidettyä itseni kontrollissa. En pidä sitä lainkaan pahana, ainakaan silloin kun “kontrollointi on hallittua” eikä pakkomielteistä.

Olen pohjimmiltani todella holtiton – joten kurinpito ei ole pahitteeksi.

Voisin siis olla huomattavasti tarkempi ruokajutuissa, mutta sen sijaan syön ABC:lla tai milloin milläkin grillillä jos niikseen tulee. Ei niistä koskaan mitään ‘hyötyä’ ole, mutta ns. niuhotus on vähän luonteenvastaista.

Ihailen kyllä myös esim. Vilijonkkaa, (äkkipikainen, hienosteleva, järjestelmällinen) kuten kengistä näkyy. Hän on aina myös siisti ja hoikka, jota minä taas en ole, ellen asiaan erikseen panosta.
IMG_2278
Tässä ruokavaliomallissa 16 h pätkää kutsutaan paastoksi ja vastaavasti klo 12.00-20.00 välistä aikaa syömisikkunaksi. Heh. En oikein jaksa tuotakaan. Se on minun päiväni ja minun elämäni, ei mikään
ikkuna.

No joka tapauksessa, kirjoitan tästä lisää mietteitä heti kun ehdin.

Voisin listata montakin tämän mallin tuomaa hyvää asiaa, sen teen ehkä seuraavaksi. Ehkä pitäisi joku kuvakin laittaa? En ihan suorilta suosittele ns. ‘kaikille varauksetta’, mutta itselleni tämä malli tuntuu sopivan harvinaisen hyvin.

5 thoughts on “Ruoka- ja paastojuttuja: 8/16

  1. no vähän ton mukaan oon elänyt, tosin en kelloa katso ja joskus syön ennen 12 ja myös ilta kahdeksn jälkeen, mutta periaatteessa näin. aamulla juon vettä puoli litraa ennenkuin polkaisen fillarilla töihin 18km ja siellä vettä lisää puolikas. pieneen nälkään pitää tottua, mutta eipähän tarvi pohtia tuota aamiaista – helpottaa elämääää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *