Fiilistelyt

Tiistai, ei mikään ja “no vaikka kaikkea”.

Tiistai on ehdottomasti suosikkipäiväni, koska se ei tavallaan ole mitään, mutta on kuitenkin.

Tiistai on se päivä, jolloin eilen tehty elämänmuutos on vielä voimassa, intoa riittää ja kaikki tuntuu vielä oikeinkin hyvältä. Huomenna, eli välilauantaina, tilanne on jo ihan toinen. Keskiviikko on päivä, jonka yli pitää tavallaan nähdä.

Eilinen oli kylmä. Tein töitä kotona lepakkovuorossa yömyöhään (väärin, mutta ehdottomasti kannatti!). Salikäynnin tiivistin yhteen 10 min sarjaan 20 kg kuulalla; pikahiki ja ulos.

Järvellä odottelin helleaaltoa ja intiaanikesää. Ei tuntunut siltä. Vesi oli kylmää, eikä saunat ole vielä käytössä. Ohikiitävän hetken haukoin happea ja mietin, että miksi kaikki mitä teen, sattuu. Sitten unohdin sen.

Tämän tiistaiaamun aloitin näin. En harrasta pirtelöiden kanssa sen syvempää reseptiikkaa, eli käytännössä laitan sinne “no vaikka kaikkea”. Mansikoita, banaania, oman maan macaa, siemeniä, heraa ja näitä allaolevia.
Taustalla näkyy mun tiimi.

Erittäin merkityksellisen tiistain, kylmän järviveden ja salipäivän kunniaksi kuunnellaan tämä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *