Osaan kyllĂ€ ajaa. Mutta noi reitit ja rajoitukset ja kaikki muu. đ
Vaikka jo kerroin, ettÀ matka tÀnne oli kÀtevÀ, niin lÀhtö ei ollut. LÀhtiessÀni Turusta tuli nÀet ongelma. Vasen vilkku oli jumissa. Se vaan vilkutti ja vilkutti. Vilkutti ja vilkutti. Sammutin autonkin pari kertaa, josko vilkku sillÀ lakkaisi nakuttamasta.
Vitutti ajatus siitÀ, ettÀ ajaisin E63:n pÀÀstÀ pÀÀhÀn vasen vilkku pÀÀllÀ. Vasen!
Nousin autosta ja ajattelin mennĂ€ pyytĂ€mÀÀn apua parilta ohikulkijalta, kyllĂ€ kai joku nyt yhden vilkun saisi sammutettua. Onneksi katsoin autoa vielĂ€ kerran ennen avunhuutoa, koska pÀÀllĂ€hĂ€n oli tietenkin molemmat vilkut. HĂ€tĂ€vilkut. đ EttĂ€ no hĂ€tĂ€, tĂ€ssĂ€ mĂ€ taas hĂ€tĂ€vilkutan 10 minuuttia Showtimen edessĂ€, enkĂ€ minnekÀÀn uskalla lĂ€hteĂ€.
Ihan perussettiĂ€. đ
Muutoin matka meni kivasti – ei yhtÀÀn ylinopeussakkoa! Joskaan en ymmĂ€rrĂ€ millĂ€ oikeudella teiden varsilla lukee ettĂ€ ”Automaattinen nopeusvalvonta” – mutta missÀÀn ei kerrota ettĂ€ MIKĂ se rajoitus on? Tai tosi harvoin se kerrotaan. Ei sitĂ€ voi muistaa: jos se Ă€skön oli esim. 80 km/h ja kilometrin pÀÀssĂ€ sanotaan ettĂ€ NO NYT me taas valvotaan, ettĂ€ mitĂ€ ne sitten oikein valvoikaan. Go figure.
NiinpĂ€ ajoin noin viittĂ€kybÀÀ aina 300 m ennen pönttöÀ ja varmuuden vuoksi vĂ€hĂ€n sen jĂ€lkeenkin. JĂ€nnĂ€ juttu, ettĂ€ nÀÀ mun matkat kestÀÀ. đ
Voisin kertoa Muuramen kebukahvilan myyjĂ€stĂ€. Ensin menin mestaan sisÀÀn ja pyysin avaamaan vessan. ”Onko sulla muuta asiaa?” No joo, ottaisin kahvia ja vettĂ€ mutta jos nyt ensin tÀÀ vessa. PÀÀsin, jee.
Ja haloo, tyyppi pyysi 3,50 vesipullosta. Valitsin pienemmĂ€n pullon, koska se oli vain 1,50. Kun menin kassalle, Ă€ijĂ€ sanoi ”Tuo ei ole vettĂ€, tuo on VichyĂ€, se maksaa 2,50”. Kun nostin vĂ€hĂ€n kulmakarvaa, mies vastasi ettĂ€ ”TĂ€mĂ€ on ravintola”. Teki mieli sanoa ettĂ€ anteeksi, ei kyllĂ€ ole.
Lopulta se olisi halunnut lĂ€hteĂ€ mukaan. Sanoin ettĂ€ menen Iisalmeen, ja mies huusi työkaverilleen, ettĂ€ ”Heippa, mĂ€ lĂ€hden tĂ€n naisen kanssa Ouluun.”
??
BlÀÀh, otin palaneen kahvini ja poljin taas auton kÀyntiin.
Jatkoin matkaa, nostin ABC:lla automaatista rahaa, unohdin setelit siihen automaattiin (v*ttu oikeesti), itku meinasi pÀÀstĂ€ kun tajusin kassalla omenapussin kanssa, ettĂ€ nyt sitĂ€ rahaa ei olekaan. Lohduttauduin sillĂ€, ettĂ€ ehkĂ€ ne meni jollekin joka tarvii niitĂ€ sittenkin enemmĂ€n kuin minĂ€. Luulen kyllĂ€, ettĂ€ olin sen huoltamon köyhin ihminen. đ
Ei sillĂ€ ettĂ€ valittaisin, oli mulla kuitenkin varmaan huoltamon ’paras tekniikka’, likaisin mekko, takkuisimmat hiukset ja taatusti isoimmat korvikset.
E63. Tie on tĂ€ysin suora. Sen kun ajaa vaan. HĂ€mmennyin suoruudesta kuitenkin niin paljon, ettĂ€ pysĂ€hdyin kerran kysymÀÀn olenko oikealla tiellĂ€. ”Joo, jatkat suoraan vaan”, sanottiin. Kurvasin takaisin tielle, ja pÀÀdyin ajamaan suoraan tĂ€ysin vÀÀrÀÀn suuntaan.
”Se sanoi ettĂ€ vitostie ja tÀÀ on vitostie”. Koko ajan ollutkin. Takaisin JyvĂ€skylÀÀn pĂ€in. Ehheheheeeeee.
Haluuks joku kyydin illalla, kun ajan takaisin jostain jonnekin? đ
MinĂ€kin osaan ajaa – myös harhaan. KissanĂ€yttelyreissuilla se erityisesti tulee aina todistettua. đ
TÀhÀn mennessÀ aina kun rouva on meillÀ kartturina,niin eksymme pomminvarmasti !
Nykyisin katson karttaa ajaessani sekÀ teiden kylttejÀ! Se on hetki,jolloin EI kaipaa neuvoja kotijoukoilta ajotyylinsuhteen ! Yksin ajaessa ei kuule elvitelyjÀ toisilta ja toisaalta ei voi myös syyttÀÀ kuin vain itseÀÀn !
Hauska tarina. Pieni toivo on olemassa bankomaattiin unohdettujen rahojen saamisesta takaisin. Kone nimittÀin imuttaa rahat takaisin (ja tilittÀÀ ne takaisin tilillesi), jos niitÀ ei ota tietyn ajan kuluessa. Kokemusta on. Toisaalta, tarpeeseen köyhÀ varastaa.
Ahaa, [risupartainen mies] đ – kiitos muistutuksesta, luulen ettĂ€ olen ’tietĂ€nyt’ tuon joskus mutta en tosiaan muistanut. PitÀÀ tsekkailla tiliĂ€, joskin veikkaan ettĂ€ ruuhkaisella huoltiksella nappaamisen todennĂ€köisyys on melko suuri.