Kahvakuulaurheilu

Kahvakuula ja sen pysäyttämisen taito

Otanpa vielä esimerkiksi Kirsin! Tässä voitokas tempaussarja viime lauantailta. Kuten sanottu, Kirsi teki yli 200 tempausta 12-kiloisella. Se tarkoittaa nopeaa tahtia, eli yli 20 toistoa minuutissa. Haasteeksi näin nopean tahdin kanssa tulee usein kuulan pysäyttäminen. Toisto hyväksytään vasta, kun kuula on silminnähden pysähtynyt pään päälle.

Pysäyttämisen taito ei ole itsestäänselvyys. Ja vaikka tässä yhteydessä kyse onkin kilpailusuorituksesta, kahvakuulan pysäyttäminen on tärkeää kenelle tahansa, joka kuulalla harjoittelee.

Tempauksessa heilautetaan isossa kaaressa liikkuva paino pään päälle. Jos se jää suoralle kädelle heilumaan, lukuisten toistojen myötä olkapäävaivat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Pysäytyksen eli lukituksen tulee olla ennen kaikkea nopea, mieluiten jopa hieman väkivaltainen.

Mitä nopeampi tahti on, sitä haastavammaksi painon stoppaaminen tulee. Myös tästä kuulaharjoitteluun liittyvästä teknisestä yksityiskohdasta kerron Maanantaisoturit-kirjassa.

Pysäyttämisen taito on yksi niistä syistä, minkä takia esimerkiksi tempaus ei mielestäni kuulu ryhmäliikuntatunneille ollenkaan – ainakaan jos porukkaa tulee ja menee ja osa on aina ensikertalaisia. Pysäyttämistä on ensin syytä opetella punnerrusten, vauhtipunnerrusten ja yhden käden työntöjen avulla, jolloin kuula liikkuu lyhyemmän matkan, eli vain rinnalta ylöspäin.

7 thoughts on “Kahvakuula ja sen pysäyttämisen taito

  1. Onko noissa kauppojen kahvakuulissa jotain eroja mitä pitäis ottaa huomioon? Minkä kokoinen kuula kannattais rapakuntoisen ostaa? Ei vissiin ihan pikkuista? Kaupassa oli tosi söpöjä tennispallon kokoisia (ja painoisia) kuulia, tekis mieli kyllä sellaista, muttei välttämättä nostokäyttöön. Kirjoituspöydälle laskujen päälle painoksi ehkä.

    Entäs sitten kun alkaa treenaamaan, onko tuossa Maanantaisoturit-kirjassa “for dummies”-tyyppisiä ohjeita, siis alkeita? Mä en kestä ryhmäliikuntaa, joten kurssille meneminen ei ole vaihtoehto.

  2. Vau, mahtava suoritus! 🙂 Juuri tänään lueskelin noita pysäytysasioita, joten tämä oli tosi hyvä postaus. Itse oon vasta työntö/vauhtipunnerrus-asteella opettelemassa, mutta toivottavasti joskus itsekin pystyn tuonkaltaiseen tempaussarjaan!

  3. Heidi, kirjassa on juurikin sitä itseään. Ryhmäliikuntatuntien jutuilla ei ole paljoakaan tekemistä tämän näkökulman kanssa (poikkeuksia saattaa toki olla) mutta kirja kertoo nostamisen perusteista, perusasennoista ja yksityiskohdista.

    Suosittelen kilpamallin kuulaa, muissa kahvojen pituudet ja muut on niin satunnaisia että niiden asento kädessä ei välttämättä ole paras mahdollinen. Asennoistakin kerron lisää kirjassa, heh.

  4. Tuosta videosta kyllä näkee hyvin että pysäyttäminen onnistuu nopeallakin tahdilla, kun sen vain tietoisesti tekee ja sitä opettelee. Ja näkee senkin että sen voi oppia pienelläkin kisakokemuksella kun siihen kiinnittää huomiota 🙂 Hienoa työtä kaikin puolin!

  5. Kiitos tsempeistä! 🙂 Lueskelin tuossa yksi ilta teidän kirjaa (tai oon lukenu sitä kyllä aika monenakin iltana 😉 ) ja jäin miettimään sieltä yhtä työntöön liittyvää asiaa. Kirjoitat siellä työnnöstä, että ” Paino työnnetään liikkeelle jalkojen voimaa käyttäen kuten vauhtipunnerruksessa, mutta työnnössä tehdään lisäksi allemeno.” Voitko selittää mitä tämä tarkoittaa? Mikä on käytännössä allemeno? Ja kun jaloista se lähtee työnnössäkin, niin lähteekö se vaan kovempaa vauhtipunnerruksessa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *