Harjoittelusta

Kahvakuulan katu-uskottavuus

Löytyi asiallista kritiikkiä: Kahvakuula – paras harjoitusväline? Hyvä teksti, mutta poimin sieltä vähän kohtia.

”mutta missä ovat kaikki kahvakuulilla harjoitelleet kehonrakennus- tai voimailumestarit?”

Kysymys oli varmaan tarkoitettu vitsiksi? Jos tavoittelee nimenomaan voimaa, en tiedä miksi vaihtaisi käsipainot tai levytangon kahvakuulaan. Painoon, joka on useimmiten aika kevyt eikä edes säädettävissä. Tai jos on kehonrakentaja, kahvakuula on varmaankin väärä väline.

Raskaiden kahvakuulien nostamisessa on myös enemmän riskejä kun käsipainojen, koska kuulan kanssa paino tulee lähes aina ranteen päälle. Yleinen virhe on lisäksi väärä ote, jolloin paino taittaa ranteen taaksepäin.

Luulisi, että tässä vaiheessa kaikki tosissaan harjoittelevat olisivat jo aikaa sitten siirtyneet kahvakuulien käyttäjiksi, onhan kahvakuula markkinamiesten mukaan ylivoimainen väline verrattuna mihin tahansa laitteeseen tai menetelmään.

Jotkut ovat, eivät kaikki. Ymmärrän, ettei kahvakuulatreeniin ole suhtauduttu vakavasti. Syitä on monia, tässä niistä kaksi:

Ennen muotiaaltoa kahvakuula miellettiin kamppailijoiden välineeksi ja oli siten hyvinkin katu-uskottava. Mutta myyntipuheet ja -videot ovat lyöneet yli ja saaneet kuulan kuulostamaan lähinnä aromipesältä.

Kahvakuulan nimiin myydään mitä vaan. Välinevalmistajat ovat ymmärtäneet sen jo aikoja sitten. Siksi markkinoilla on nähty milloin karhennettua kahvaa (mahdoton käyttää muuta kuin käsipainon lailla) ja milloin muovisia kuulia (mahdoton käyttää koska se ei pysy kädessä).

Tämä tulee jatkumaan niin kauan, kunnes tulee seuraava laite tai väline, joka myydään samoilla puheilla läpi. Sana tehokas sopii kaikkeen, vaikka väline itse ei sitä edes ole. Väline on tehokas -lause sopii kodinkoneeseen tai laitteeseen, joka tekee itse jotain.

Kahvakuulaharjoittelu on usein lihaskestävyysharjoittelua, koska harjoitusvastusta ei voida voimien kasvaessa helposti lisätä. Lihaskestävyydelläkin on toki oma sijansa, mutta pääsääntöisesti voimaharjoittelun tulisi on progressiivista.

Riippuu mitä tehdään. Ongelma monissa kuulan oheen keksityissä, joskus jopa mielivaltaisissa liikkeissä on, että niitä ei voi tehdä kuin kevyellä painolla. Tai en ainakaan tiedä, mitä etua olisi siitä että pyörittää painavaa painoa pään ympäri tai jalkojen välistä. Kevyellä painolla se on kuitenkin vielä harmitonta. Ellei kehitys tule siitä, että yrittää pyörittää nopeammin?

Harjoitusvastusta on silti hyvin helppo lisätä kuulatreenissä, sillä niitä on perinteisesti neljän kilon välein ja pienemmät lisäykset olisivat tuskin tarpeen. Suunnitelmallisessa harjoittelussa vaihdellaan painoja, sarjojen pituuksia sekä tahtia niiden sisällä. Aina ei tähdätä voimaan, vaikka kyse onkin painosta.

Tavallisimmat kahvakuulaharjoitukset tempaus, työntö, veto ja punnerrus ovat painonnostajien levytangolle kehittämiä liikkeitä. Siksi tuntuu hassulta, että niitä halutaan tehdä tieten tahtoen muulla harjoitusvälineellä. Jos katsoo kun esim. yleisurheilija tekee voimaharjoittelussaan rinnallevetoa levytangolla, niin se näyttää räjähtävyydessään aikalailla erilaiselta kuin vastaava kahvakuulaharjoitus.

Minusta on nimenomaan hyvä, että niitä tehdään, koska liikkeet ovat erinomaisia. Kuulalla ne on helpompia – näin ne sopivat paremmin myös kuntoiluun. Samanlaisia ne eivät ole, mutta silti erinomaisia.

Suurelle osalle nuo ovat vieraita liikkeitä ja tulleet tutuksi vasta kahvakuulan myötä. Sinällään harmi, ettei painonnosto ole onnistunut saamaan tempauksen ja työnnön tekemisestä samanlaista trendiä. Vasta Crossfit teki sen.

Minusta tämä on lähes nerokasta: että voidaan tehdä isoja ja terveellisiä liikkeitä, turvallisesti ja paljon. Levytangolla ne on hankalampia ja liikkeiden edut jäävät valtaosalta saamatta.

Kestän Isäntä- ja Emäntä-kuulat, koska ne osoittavat miten yksi asia voi motivoida valtavan porukan liikkeelle. Se että massat nousevat sohvalta, on ehkä sittenkin tärkeämpää.

Kahvakuula ei ole kaikkivoipa, eikä kukaan väitä että sillä voisi korvata kaiken. Itse olen tehnyt juuri niin, mutta en sano että muidenkin pitäisi.

Muilla keinoin voisi varmaan saada samoja tuloksia tai paremman sixpäkin (tuskin). Mistäs sen tietää? Mutta aina kyse ei ole pelkästään tuloksista, vaan myös treenin mielekkyydestä. Ajankäytöstä. Tai entä jos sattuu tykkäämään kuulaharjoittelusta? Hauskuus tuntuu olevan se, mikä kuulassa pitkälti vetoaa. Ja hauskaa se on, vaikka itse suhtaudunkin tähän aika vakavasti.

Kuinka kahvakuulalla voidaan korvata esim. maastanosto ja kulmasoutu? Ehkä se on mahdollista, en tiedä.

Mutta miksi ne pitäisi korvata kahvakuulalla? Eikö voisi tehdä maastavetoa ja kulmasoutua, ihan niin kuin ennenkin?

Onko kenelläkään kahvakuulailijalla edes leveää selkää?

On. Leveämpi kuin sen edes tarvitsisi olla. 🙂

Mutta jos ulkonäköön mennään (kaikki treenihän näkyy ennen pitkää) pidän kyllä siitä, mitä tällä rive, tempaus, työntö .. sarjoja jauhamalla saa aikaan. Kehonrakennusta tämä ei missään nimessä ole.

Puolesta, täysillä puolesta!
Kukka

7 thoughts on “Kahvakuulan katu-uskottavuus

  1. Kahvakuulalla voi harjoitella :voimaa,nopeutta,kuntoa,motoriikkaa,tasapainoa,mobiliteettiä,notkeutta ym. Syy miksi sitä EI unohdettu Venäjällä oli se ,että kamppailulajeissa EI tarvittu rantalihaksia vaan oikeita ominaisuuksia(voima,kunto,nopeus ym).
    Hienoille kuntoklubeille tuli uusi mullistava keksintö,käsipaino!
    Muodin muuttuminen ja trendikkyys syrjäytiivät kahvakuulan!
    Markkinamiehet onnistuivat jälleen kerran !
    Ja voimaa voi lisätä 3 erillaisella tapaa: painoa lisäämällä ! Toistoja lisäämällä ! Palautus aikaa vähentämällä !
    Artikkelin tekijällä vähäinen tieto harjoittelusta/voimahankinnasta ! Tai sitten myyntimielessä oma lehmä ojassa !

  2. Hyviä pointteja! Ammattilainen tuntee oman lajinsa. Kritiikki oli suunnattu enemmänkin juuri ylisuuresta hypetyksestä kumpuavia lieveilmiöitä vastaan. Pelkään, että massat hylkäävät välineen trendiaallon mentyä ohi.

    Itselläni mainitsemasi ”voidaan tehdä…paljon” on se missä olen eri mieltä. Olen siirtynyt nuoruusvuosina kokeilluista volyymiharjoituksista siirtynyt suosimaan intensiivisempää tyyliä harjoitella. Tärkeimpänä syynä runsaasta volyymistä johtuvat rasitusvammat.

    Maastanosto ja kulmasoutu ihmettelyni kumpusi joidenkin internetin ”ohjaaja-kouluttajien” esittelemistä kulmasoutuvariaatioista, joissa ei kyllä tuntunut olevan järjen häivää.

    Ilman hauskuutta ei tosiaan ole mielekästä harjoitella. Olen muuten ajatellut kirjoittaa kriittisesti myös crossfitistä. Katsotaan, uskallanko lähteä sille polulle. 😉

  3. Kyllä Jan, CF:lle kuuluu varmasti oma kritiikkinsä!

    Sanoisin että kahvakuulatreenin kohdalla riskit kasvavat silloin kun sekä volyymi että intensiteetti kovenevat yhtäaikaa. Eli käytännössä raskailla painoilla, kovalla intensiteetillä, pitkiä sarjoja (= ylirasitus, loukkaantumiset, molemmat on tullut jo ’kokeiltuakin’).

    Yleensä painotetaan jompaa kumpaa, mutta kuulan kanssa on helppo painottaa molempia ja ajaa nopeasti puuta päin. Etenkin silloin kun aloitetaan systemaattinen kuulaurheilun treenaaminen, maltillisuus on tärkeää. Riippuu toki treenimenetelmästä, mutta ainakin siinä mitä itse suosin.

  4. Niin ja volyymi on _alun_ kuulatreenissä harvoin kovin kova, ellei valita isoja painoja (esim. naiset 20-28 kg, miehet 28-40 kg) ja alussa ei pitäisi valita raskaita painoja.

    Ohjelmoin itse yleensä raskaammat painot vain apuliikkeisiin ja pääliikkeissä pitäydytään ”kevyissä”. Pitääkin kirjoittaa aiheesta oma bloggauksensa!

  5. ”Sanoisin että kahvakuulatreenin kohdalla riskit kasvavat silloin kun sekä volyymi että intensiteetti kovenevat yhtäaikaa.”

    Ja vielä jos ei osaa tekniikkaa kunnolla niin itsensä saa todella jumiin nopeasti tuolla reseptillä. Pätee Crossfittiin(tm), bodypumppiin(tm) tai mihin tahansa brändättyyn tai brändäämättömään liikkumiseen 🙂

  6. Itse olen ollut kahvakuulan kanssa tekemisissä nyt reilun vuoden ja keho on menettänyt n. 20kg ylimääräistä sen jälkeen kun tämä väline saapui meidän olohuoneen nurkkaan. Treenit sujuu lasten päiväunien aikaan ja ei voisi olla helpompaa 🙂 olen toki käynyt alussa ja matkan varrella kuulaohjauksessa että tekniikat olisi edes vähän sinne päin niinkuin kuuluu olla. Kivaa on ollut ja aina odotan seuraavaa treeniä, tämä laji on sopinut minulle hyvin.

    Millos Kukka kisaa taas? 🙂

  7. Hei Kuappinen! Tuntuu tosiaan sopivan sulle tämä laji, kiva kuulla. 🙂 Kukka kisaa heti kun ehtii treenaamaan ensin säännöllisesti!

    Nyt on ollut sellainen työtahti, että edes semisäännöllisestä harjoittelusta ei ole ollut tietoakaan. Lisäksi mulla on 8 valmennettavaa, joten luultavasti seuraavaan kisaan tullaan joukkueen kanssa – ja silloin keskityn enemmän ”mun naisiin” itseni sijaan. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *