SPNL:n juhlavuoden slogan Nostat joka päivä. Nosta oikein osuu ja uppoaa. Samaan asiaan pureutui myös IceChamberin Steven Khuong Technique first -artikkelissaan. Myös hän käyttää esimerkkinä painonnostoa, koska jostain syystä ”kevyiden” kuulien nostamisen opetteluun panostaminen saattaa aluksi tuntua turhalta. Mitä sitä hinkkaamaan, kupit ylös vaan, kevyitä ne on?
Sirpa Arvosen ja Jaakko Kailajärven kirjassa Ryhti ja liike oikean ja väärän nostotavan eroja kuvataan melko suoraviivaisesti.
”Painonnostaja joutuu opettelemaan optimaalista nostamisen tekniikkaa, jotta pääsisi mahdollisimman hyviin tuloksiin. PN:n eri osasuositukset, tempaus ja työntö, ovat tekniikkaa, nopeutta, liikkuvuutta ja voimaa vaativia. Hyvässä suorituksessa kaiken täytyy osua kohdalleen.
Jotta satojen kilojen nostaminen pään päälle yleensä olisi mahdollista, täytyy vastuksen olla vartalon tasapainoalueella, koska sen ulkopuolella taakka painaisi monta kertaa enemmän. Tehokkain tapa nostaa on mahdollisimman suoraviivainen, suoraan ylöspäin suuntautuva nosto.”
”Suoraviivainen, suoraan ylöspäin suuntautuva nosto” taas liittyy aiheeseen, josta Catherine Imes kirjoittaa: Stick the Lockout. Kyse ei ole vain kuulan pysäyttämisen taidosta hyväksyttyä toistoa varten, vaan teknisesti olennaisesta asiasta. Kyseinen artikkeli on välttämätön luettava. ’Crisp lockout’ on termi, jolle en ole vielä keksinyt hyvää suomennosta, mutta terävyys on aika lähellä oikeaa. Ei terävyys vain yläasennossa, vaan koko kuulan/kuulien matkan räkkiasennosta suoralle kädelle ylös.
(Edit 2013: käytän edelleen termiä terävä, napakka, nopea pysäytys – ja sen onnistuminen tulee jaloista)
Crisp lockouts are really demonstrative of high skill in the lifts and not a necessity for a legal lockout. It requires athleticism and coordination. I’m amazed at the folks that overlook this.
Kyse on myös nostamisen taidosta, siitä että tietää miten liike ylipäätään tehdään. Kun näkee laadullisesti heikompia lukituksia, näkee usein myös muita virheitä, jotka ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Tietenkin, sillä kyseessä on vain yksi liike.
Lukituksen laatu paljastaa taidon tai sen puutteen:
Great lockouts in the jerk require precision in power and timing of tension so that the bells are fixed in the optimal spot. You are demonstrating that you know how much power to apply to the first bump and how fast you need to drop under the bells to get your arms into the position for lockout.
Eli: Fixation & Lockout.
’Lukituskeskustelun’ saa helposti kuulostamaan väsyttävältä jankutukselta. Joo joo, kyllä mä saan ne pysäytettyä. Mutta kyse ei ole vain siitä, ei edes tempauksessa, jossa pysäytetään pään päälle isolla kaarella ja liikeradalla heilahtava paino.
Kyse on myös siitä, mistä Kailajärvi puhuu: vartalon tasapainoalueesta. Samasta syystä kuin painonnostoa opetellaan kepillä ja tyhjällä tangolla, pitäisi kahvakuulaurheilun vastaavia liikkeitä opetella riittävän kevyillä kuulilla. Tai jos kuljetat kuulaa tempauksessa puoli metriä vartalon sivussa, se ei pääty oikeaan paikkaan.
Vaatimukset nostojen suhteen ovat kevyemmät kuin painonnostossa, mutta maan vetovoima koskee meitäkin. Toistoja tehdään niin paljon, että tekniikkaharjoittelun ja myös pysäytyksen ja lukituksen merkityksen ylenkatsominen olisi typerää. ”Toistot tässä lasketaan ja mä hakkaan niitä nyt niin paljon kuin mahdollista ja pysähtyyhän se saatana” -metodi ei myöskään kehitä nostajaa.
Aina voi tehdä ne pakolliset toistot, mutta jos teet ne joka päivä hieman paremmin kuin eilen, myös tuloskehitystä tulee paljon todennäköisemmin.
Painonnostajalla hyvinkin pienet nostotekniikan virheet voivat olla kohtalokkaita, koska harjoittelurasitus on säännöllistä, kovaa ja raskasta. Virheet näkyvät suoraan myös kilpailusuorituksessa.
Meidän on tehtävä paljon toistoja ja pitkiä sarjoja, niin tekniikan kuin lajin vaatimien ominaisuuksien (kunto) takia. Kun päivittäiset ja viikottaiset toistot lasketaan kymmenissä ja sadoissa, lienee itsestäänselvää, että ”Nostat joka päivä. Nosta oikein” pätee myös tähän lajiin.