Kukkalaakso.com: kaikki asiat.

Kukkalaakso.com on ollut olemassa pian kolme vuotta. Kohta tulee suuri muutos – blogi saa väistyä ja tilalle tulee isompi sivusto. YLE Puheen haastattelussa kuvailin tulevaa sivustoa termillä ”imperiumi”, mutta ehkä se oli vähän liioittelua.

Uusi kukkalaakso tulee olemaan laajempi. Jatkan blogia, mutta mukaan tulee lisää artikkeleita harjoittelusta ja valmennuksesta sekä selkeämpi jaottelu. Aiheet pysyvät samoina: treeni, motivaatio, ravitsemus, jada-yoda-pohdinnat.

Ihan alkuun kiitos sivuni joulukalenteriin osallistuneille yrityksille, tässä kooste joulukuussa mukana olleista:

Muistan, kun aloitin tämän blogin. Halusin avata sivut samoihin aikoihin, kun esiinnyin YLE:n Puoli Seitsemän -ohjelmassa kahvakuulan kanssa. Silloin vielä luulin, että tv-esiintymisestä tai lehtijutuissa olemisesta olisi jotain suoraa hyötyä. 🙂

Olin pitänyt blogeja ennenkin, Fitness-lehdelle (nyk. FIT), Keho.netissä, FightSportiin. Joskus kirjoitin Kaksplussaan (Modernit luomuäidit 2005), Trendiin jne. Fitness-lehteen Crossfitistä vuonna 2007 .. taisi olla päivän, pari aikaista? FightSport on muuten lehdistä ainoa, johon olen vakituisesti kirjoittanut ja nyt alkaa neljäs vuosi, Kukkatori-palstani jatkuu.

Tämän sivun avaaminen oli käänne – joskaan en tiennyt, miten paljon se sitä olisi ja miten suuri merkitys tällä sivulla olisi lajin tai työni kannalta.

Lukijoiden ja tykkäämisen tavoittelu ei ole iso juttu, päinvastoin. Olen aina ajatellut blogin ja koulutusten kanssa siten, että ne joita asia aidosti kiinnostaa, tulevat kyllä. Muiden ei tarvitsekaan. Uskon nostamiseen elämänmittaisena ”tuotteena” niin paljon, että en ole kokenut tarpeelliseksi houkutella ketään tälle sivustolle – saati koulutukseen – väkisin.

Suosio ei sinällään ole mikään itseisarvo, eikä sellaisenaan hyödytä mitään.

FB-tykkäämisessä taas – oman ryhmäni myötä hauskinta on ehkä huomata ihmiset, jotka tykkäävät, sitten ”eivät tykkääkään” ja hetken kuluttua tykkäävät taas. Ei se väärin ole. Teen samaa itsekin: eilen tykkäsin Harjavallan kaupungista, tänään en tykkääkään.

Tämä oli vuoden 2010 ilme, tuolloin sponsorina Skyr.

Wordpressin statistiikka kertoo, että tänne on tultu nimeni oikein googlettaen yli 42 706 kertaa. Kirjoitusvirheillä ja versioilla muutama kerta enemmänkin.

Käyntejä on blogin olemassaolon aikana ollut yli 900 000. Tänään, 5.1, lukema on 913 914. Peruspäivänä käyntejä on tuhannen verran, oikeastaan riippumatta siitä olenko kirjoittanut vai en.

Hyvä teksti tai rasvaprosentista kirjoittaminen tuplaa käynnit helposti, mutta se ei yleensä ole tarkoitukseni. En siis juhli, jos käyntejä on miljoona: pikemminkin huolestun: mistä nyt tuulee?
Mitä sisältöön tulee – olen monessa asiassa nyt eri mieltä, kuin olin vaikkapa kolme vuotta sitten. Mielestäni se on hyvä asia. Olisi aika surullista, jos ihmisen mielipiteet eivät muuttuisi kokemuksen ja ajan myötä.

Ehkä vain yksi asia on pysynyt muuttumattomana kautta linjan, ja se on nostaminen.

Muistan kun joskus mietin, pitäisikö yleisön pyynnöstä lisätä koulutuksiin tai treeneihin muutama tuulimylly eksotiikan ja ”vaihtelun” vuoksi, mutta koska en tee niitä itse, tuntui hassulta sellaista opettaakaan.

Toki ensihuumassa kahvakuulan kanssa kikkailu kiehtoi ensin, mutta hylkäsin ne pian. Kyllä kevätjuhlaliikkeet vieläkin ”myyvät”, enkä sano että ne huonoja on, mutta niin myyvät kangaspäällysteiset ja neliönmalliset kuulatkin.

Aloitin opettamisen vasta, kun olin kiertänyt silloisen valmentajani Catherine Imesin matkassa muutaman vuoden ja treenannut lajia riittävästi kokeakseni olevani pätevä opettamaan muita. Ilman Catherinea en ikinä olisi tässä, enkä tietäisi sitä mitä tiedän nyt.