Inspiraatio!

Minkä kokoinen paino?

En minä teistä tiedä, mutta kuusivuotiaat tytöt käyttävät minimissään 3 kg käsipainoja. Yhtä tai kahta. Nostetaan vaikka paino pään päälle suoralle kädelle ja kävellään edestakaisin. Käsipaino on varsin hyvä heilautuksiin ja hyvin moneen muuhunkin ns. kahvakuulaliikkeeseen.

Kaikkeen ei tarvita kahvakuulaa. Ota joku paino. Nosta se ylös, anna tulla alas. Nosta ylös, kävele, nosta, liiku.

Sopivaa treenipainoa valitessa kannattaa oikeasti miettiä hetki, mitä haluaa. JOS olet aikeissa ostaa 2-4 kg kahvakuulan, mieti vielä.

Jos tahdot tehdä juttuja kevyillä painoilla, laita muovikassiin tai ämpäriin vettä ja heilauta sitä. Ota vesipullo ja nosta se pään päälle. Laita tiiliskivi käsilaukkuun ja tee heilautuksia. Omistatko käsipainon tai kynttilänjalan? Käytä niitä. Huomaat kai, että noin pienten painojen kanssa kyse ei ole voimasta missään määrin.

Kuten täällä Tiski.fi-blogin haastiksessa taannoin julistin:

“Kahvakuulaharjoittelussa käytetään kehon suurimpia lihasyhmiä ja voimaa opetellaan tuottamaan jaloista. Kaksikiloisen painon heiluttelussa kaksin käsin, jalkavoimia käyttäen ei ole mitään järkeä. Maitotölkkiäkin nostetaan yhdellä kädellä ja joskus jopa ylähyllylle.

Me naiset synnytetään nelikiloisia vauvoja, kannetaan lapsia ja kauppakasseja, siirrellään huonekaluja jne. Harva äiti rippikouluikäisiä lapsia nostelee, mutta 25-kiloisetkin tenavat vielä heiluvat sylissä ihan ongelmitta.

Sitten kun mennään salille harjoittelemaan ja kuntoilemaan, valitaan joku helvetin koiranluu treenipainoksi. Arjessa pärjätään hyvin, mutta kun tulee kyseeseen harjoittelu, kaikki alkaa mennä pieleen. Liikeradat jotenkin katoavat ja keho lakkaa toimimasta. En ole kuullut äidistä, joka olisi musertunut oman lapsensa alle, mutta kun maassa on pieni rautainen pallo, se muuttuu ylivoimaiseksi haasteeksi.”

Niin. En tiedä paljonko tuollaiset pikkupainot maksavat, mutta sen tiedän että puolitoista litraa maitoa maksaa vähemmän. Minulla ei ole mitään ongelmaa sen kanssa, että jonkun voima tai koordinaatio ei riitä nostamaan muuta kuin kevyttä painoa. Ok, sitten opetellaan. 🙂
MUTTA minulla on iso ongelma ja pysyvä päänsärky siitä, että ihmisiä aliarvioidaan. Että itse aliarvioimme itsemme. Mihin ja kenen tarpeeseen nuo pikkupainot valmistetaan? Ei kai vaan taas siihen kiinteytymiseen? Jos aiot kiinteytyä 2 kg painon avulla, SYÖ se.

5 thoughts on “Minkä kokoinen paino?

  1. “MUTTA minulla on iso ongelma ja pysyvä päänsärky siitä, että ihmisiä aliarvioidaan. Että itse aliarvioimme itsemme.”

    Sama. On liian iso kuilu aktiiviliikkujien ja urheilijoiden sekä ns. sohvaperunoiksi itsensä mieltävien välillä. Ihmisille pitää opettaa liikkumista ja nostamista, jotta voivat saada uskon tekemiseen takaisin. Kyse on mielestäni vääristyneistä uskomuksista eikä mistään oikeasta kyvyn tai voiman puutteesta.

  2. Liian iso kuilu – mielikuvallisesti. Todellisuus on toinen! Mun mielestä KAIKILLA on oikeus ja mahdollisuus treenata kuin urheilija – eikä siten miten jostain ylhäältäpäin annetaan ymmärtää.

    Tai sanotaan niin, että miksi kannattaisi treenata mitenkään muuten — miksei taviskuntoilija voi ottaa irti samaa hyötyä kuin aktiiviliikkuja?

    Pitäisikö aina simppeleimmän kautta laittaa kaikki tekemään jotain helppoa, ettei vaan tarvitse opettaa kenellekään mitään uutta taitoa. Taidon oppiminen on haastavaa, mutta niin on myös sen opettaminen.

    Ryhmäliikunta on jees, mutta niidenkin probleema liikkujan kannalta on liika helppous. Eihän joukkotunnilla voida mennä esim. kyykkyyn tai opetella syväkyykkyä, koska se pitäisi ensin opettaa ja kaikille ei voi opettaa, sillä olennaista on vaan että “kaikki tekee jotain.”

    Ajanhukkaa henkilökohtainen opettaminen, ainakin verrattuna siihen että saa 40 ihmistä tekemään hauiskäännön yhtäaikaa. No, miksei kukaan kysy, voidaanko tehdä syväkyykkyä vaikka se ei kuulu tähän koreografiaan just nyt?

    Koska se ei tule kenellekään mieleen.

    Sama ilmiö toteutuu kahvakuulan kanssa. Joku voi sanoa, että Rinnalleveto on “liian vaikea liike”. Että sitä “ei haluta opetella”. En usko! En TIEDÄ tapahtuuko tätä, mutta spekulointi onkin aina parhautta. 😀

    Se että ei haluta, voi johtua siitä että ei TIEDETÄ. Olisi silti jälleen aliarvoimista ajatella, että rinnallevetoa ei voi opettaa jollekin koska se on liian VAIKEA. Että mieluummin näyttää hauiskäännön? Tai se ei ole tarpeeksi eksoottinen eikä sitä ole näytetty telkkarissakaan, niin opetetaan mieluummin joku hulvaton erikoisliike?

    Eikö olisi reilua opettaa Rive vain siksikin, että se on hyödyllinen liike? Eikö asiakas tule asiantuntijan luokse sen takia, että hänelle _kerrotaan_ mitä liikkeitä kannattaa tehdä ja miten?

    Sama kun itse menisi meikkaajan tuoliin sanomaan, miten kannattaa meikata. Tai veisi suutarille kengän ja kertoisi, miten se korjataan. Tai neuvomaan valokuvaaja valojen kanssa.

    Meitä aliarvioidaan, ja se on epäreilua! Julistus! 😀

  3. Kyllä, kyse on vain harhaisista mielikuvista ja laiskuudesta 🙂

    Mutta, tässä onkin meille haastetta, opettaa noita perusteita eteenpäin! Sota motoriikka-apatiaa vastaan ja laatuliikkeen puolesta!

  4. Otin lapsen esimerkiksi siksi, että lapsi on vielä peloton ja taitava! Ja vaikka ei oikeasti olisikaan, on silti. 🙂 Ihan jo vain siksi, että hänelle ei ole vielä saatu päähän vääristymiä kiinteytymisestä tai siitä, että hänellä EI ole voimaa tai kykyä.

    Lapsia ei vielä ole opetettu aliarvioimaan itseään, siksi lapset ovat superihmisiä. 😀 Aikuisetkin voivat olla, jos vaan päästävät pään ulos koodista.

  5. Tämä on just sitä mitä olen vaimolle toitottanut!
    “En mä tommosta jaksa…”
    “Nosta nyt, PRKL!”

    Näin sitä suhdetta hoidetaan 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *