Tehokkuus ja onnellisuus mielletään varmaankin pitkälti toistensa vastakohdiksi. Tai vähintäänkin siten, että tehokkuus tarkoittaa aina puuskuttavaa ja stressaavaa suorittamista, sitä että halutaan enemmän ja enemmän.
Toki nämä aiheet ovat olleet viime vuosina tapetilla juuri siinä valossa: että itsestä ja muista pitäisi saada ”kaikki irti” ja että se olisi tehokkuutta. Itse miellän asian toisin.
Pähkinänkuoressa:
Minulle tehokkuus ja asioiden tehostaminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että saa enemmän aikaan vähemmällä. Eli kun tehostaa vaikkapa työntekoa, jää enemmän vapaa-aikaa. Tai kun osaa aikatauluttaa asiat siten, että niitä ei tarvitse murehtia turhaan, se vähentää stressiä.
Ja kun on vähemmän stressiä ja sopivasti vapaa-aikaa, on enemmän mahdollisuuksia olla onnellinen. Niin helppoa se oikeastaan on!
Omat keinoni stressin vähentämiseen ja tähän mainittuun työnteon tehostamiseen on aika yksinkertaiset. Jopa niin tylsät, että eivät tunnu jakamisen arvoisilta, mutta kerron, josko joku saisi niistä ideaa omaan tekemiseen.
1. Maanantai tehdään perjantaina
Suunnittelen ja aikataulutan tulevan viikon aina perjantaina. Teen myös kaikki rästityöt pois alta, jotta ne eivät vaivaa viikonloppuna. Tämä on mainio ja oikeastaan ainoa tapa viettää vapaata aikaa. Jos siirrän asiat keskeneräisinä tulevaan viikkoon, alan varmasti stressata niitä jo sunnuntaina. Sitten maanantain sekava työkuorma ahdistaa jo etukäteen. Mutta jos ja kun kaikki on suunniteltu ja valmisteltu, tilanne on aivan toinen – ja siten maanantai onkin aivan ihana päivä.
Neuvoin tämän myös teini-ikäiselle tyttärelleni. Että perjantain läksyt tehdään heti, eikä vasta sunnuntaina. Tai jos hiihtolomalle tulee läksyjä, ne tehdään välittömästi, eikä jätetä viimeiseen lomapäivään. Pienen taivuttelun jälkeen hän suostui kokeilemaan ja oli kanssani samaa mieltä – homma toimii. Kivampi olla, kun mielessä ei pyöri tekemättömät työt (tai läksyt), koska niitä ei ole.
2. Yhteen asiaan keskittyminen
Kun kirjoitan, kirjoitan. En availe Facebookia tai muita siinä välissä, koska sieltä tulee kuitenkin aina ”jotain”, mikä sotkee ajatukset. Tämä on vaikeaa, mutta olen oppinut sen hyödyllisyyden aamusivujen kautta. Omat ajatukset eivät pääse kirkastumaan, jos niitä kuorruttaa koko ajan muiden hätäisillä ajatuksilla, mielipiteillä ja päivityksillä.
Älkää ymmärtäkö väärin – toisten tekstit, kirjoitukset ja ajatukset ovat erittäin tärkeitä, mutta vaikkapa some on pitkälti niin vahvasti pikasälää, ettei sen seuraaminen yleensä ainakaan paranna luovuutta.
Nämä kaksi riittävät tällä erää. Varmasti tulen tästä aiheesta kirjoittamaan paljonkin jatkossa, koska rakastan työntekoa ja innostumista, ja aina kun keksin keinoja näiden parantamiseksi, kerron kyllä.
Excelin käyttö voisi olla oiva taito opeteltavaksi, koska käsittääkseni sen kanssa asioiden aikatauluttaminen ja järjestelmällisyys helpottuu aika paljon. En kuitenkaan osaa muuta kuin avata sen ja tuskastua, mutta ehkä vielä jonain päivänä saan myös sen käyttöön. Toistaiseksi systemaattisuuteni tapahtuu siis kynällä ja paperilla, mikä toimii varsin hyvin.
Suosittelen tutustumaan Sampo Sammaliston blogiin ja etenkin sieltä löytyvään Viisas pääsee vähemmällä -kirjaan. Itselläni on käytössä monikin kirjasta löytyvä ohje ja ne kyllä toimivat.