Parin viikon takaisella Voimanostoliiton leirillä oli luennoimassa Pasi Koivunen aiheenaan henkinen valmennus. Hän puhui palautteen, sen myönteisyyden ja positiivisuuden merkityksestä.
Virheellisestä suorituksestakin voi kääntää paremman puolen, jolloin oppi menee paremmin perille. Sen sijaan, että kertoisi toiselle miten ”sun nosto meni ihan pilalle” voisi todeta, että ”se menisi paremmin jos tekisit näin”.
Uskon myönteisyyteen toivottavasti kuolemaani saakka. Suomi on lannistajien maa, jossa tunnutaan pelkäävän hyvän palautteen antamista ”ettei se vaan ylpisty”.
Ylpeys on vähän turhan pelättyä. En usko ylpeyteen. Sen sijaan uskon iloiseen itsevarmuuteen ja siihen, että toisen kehuminen ei ole koskaan itseltä pois.
Minulle kävi niin juuri eilen. Aamulla salilla valitin isoon ääneen, kuinka räjähdän omaan paksuuteeni hetkenä minä hyvänsä. Treeni ei kulkenut, tanko painoi tonnin ja kuulat kaksi. Halusin lopettaa kaiken urheilua ja kevättä myöten.
Illalla kävin Ruissalossa juoksemassa, josta tullessani lippalakkipäinen nuori mies tuli vastaan ja totesi, että ”onpas sulla kaunis kroppa”. Lause oli toki ohimenevä tokaisu ja kauneus aina katsojan silmässä – mutta tuollaista kuulee ehkä kerran sadassa vuodessa. Ilahduin siitä niin paljon, että kävin lenkillä heti aamusta.
Olen loputtoman kyllästynyt tähän tulehtuneeseen kotimaiseen ilmapiiriin, jossa kaikki alkaa siitä että et sinä siihen kuitenkaan pysty. Tai sopii kokeilla.
Ja että lähtökohtaisesti pitää pyytää anteeksi sitä, että itse tykkää urheilla eikä syödä sipsejä.
Ootavvaaan, se joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa. Kohta sattuu leukaan. Kohta napsahtaa. Jne jne.
No. Sillä välin kun kuuseen kurkottajat ovat jo melkein latvassa, valittajat makaavat edelleen mättäällä tulehtumassa omaan valitukseensa. Uskon, että myös asenne on valinta.
Jeeee, hyvä Kukka, sä oot niin paras! Toi teksti oli kun suoraan mun omasta suusta. Olen samaa mieltä kanssasi vaikka aina välillä saa/joutuu painimaan oman mielensä kanssa. Ja mulla on se vika joskus, että osaan kyllä tsemppaa ja kannustaa muita, mutta en itseäni. Mutta hyvällä fiiliksella, aurinkoisella mielellä ja hymyä huuleen! Super kivaa päivää Sinulle!
Samaa mieltä. Rohkaisu on todella tärkeää, ja hyvien puolien näyttäminen toisen tekemisessä. Moni aikuinen on treeneihin / kursseille tullessaan saanut ihan tarpeeksi tuota lannistavaa suomalaisuutta, ja ei oikein usko omiin mahdollisuuksiinsa tehdä edes simppeleitä asioita. Kuitenkin, niitä hyviä juttuja löytyy jokaiselta ja uskon tosissani että niiden kautta löytyy myös paljon enemmän. Mä olen itse saanut tätä omilta valmentajilta aikoinaan, vaikka sain myös ihan suoraa kritiikkiäkin.
Kyse ei ole tyhjäpäisestä naminamittelusta vaan siitä että tavoite on kehittyminen, ei lannistaminen. Hyvä ja rohkaiseva tunnelma treeneissä ei vie treenin tehoa pois. Pelkkien virheiden toteaminen ja osoittaminen on huono strategia.
Luin sun toista postausta, jossa mietit sitä kuivan kesän oravaksi muuttumista, ja ihmettelin vaan että miksi?! Herranjestas kun sulla on kaikissa kuvissa ihan unelmakroppa, niin miten ihmeessä et olisi itseesi tyytyväinen sellaisena kuin olet!
Minna, kiitos!
Marko, tässä on varmasti joku sukupolvien välinen kuilukin. X-sukupolvi on poljettu matalaksi mutta nuorempi Y-sukupolvi on vähän positiivisempaa väkeä.
Anna, olenkin, en mä tuollaisia kauheasti edes mieti – saati että olisin vakavissani. Kuka nyt oikeasti haluaisi olla kuivan kesän orava. Jos benchmarkkaisin eläinmaailmaan, valitsisin jonkun vetreän villieläimen enkä ilkeää kuikeloa jyrsijää. 😀
Taitaapi olla niin, että mun läpät menee suurelta osin ohi, mutta mitäpä sekään oikeastaan haittaa. Mitä mikään ketään haittaa?!
Kiitos!!! Ihana kuulla jonkun muunkin olevan tätä mieltä. Olen vaihtamassa alaa, varmasta työpaikasta sellaiseen jota rakastan. Uudessa työssä on vähemmän varmuutta ja olen saanut kuulla juuri noita lannistavia kommenttia loputtomiin.
Kyllästyttää tosiaan, että aina ihmisillä on tarve lannistaa. Ja että niin moni uskoo, että hyvää ja rakkautta on muka maailmassa rajallinen määrä ja että toisen hyvä on minulta pois. Itseen uskominen ei aina ole helppoa muutenkaan, puhumattakaan siitä kun ”ankeat tädit” ja ”veronmaksajasedät” yrittävät lannistaa, saada olemaan ”normaali” ja linjassa. Hui herranjestas, jos haluaa toteuttaa unelmiaan ja poiketa massasta.
Siis onhan ihania ihmisiä, kuten esim sinä (sun asenne on mahtava), paljon. Mutta joo. End rant 🙂 Hyvää keskiviikko!
Lannistajat ovat ankeuttajia, energiavarkaita. Oman asenteensa voi omalla ajatuksellaan muuttaa aina myönteiseksi. Saat sitä itsellesi monin verroin takaisin mitä itse jaat 🙂 hymy ja kauniit sanat eivät maksa mitään. Olet kaunis nainen ja olenkin aina uusia porukoita kehottanut lukemaan sun Maanantaisoturit kirjaa…ei muuta kuin tsemppia ja hymyä! 🙂
Mottopotentiaalia: Mitä mikään ketään haittaa?! 😀
Hitto, tämä käy vaan hauskemmaksi ja hauskemmaksi. Kuka keksi vakavuuden ja miksi ihmiset (jotkut) ovat edes niin vakavia, mihin vakavuutta tarvitaan? (Sorry, meni ihan ohi aiheen, ei liity nyt yhtään mihinkään, tuli vaan flowna päästä ulos yhtäkkiä, kun rupesi naurattamaan tuo uusi motto.) 😀
Tosi hyvä kirjoitus! Itse en ole koskaan ymmärtänyt, miten toisen kehuminen ja kannustaminen olisi itseltä pois.
Itse olen saanut lisätsemppiä olla se oma ”vähän hullu” itseni lukemalla blogiasi ja Maanantaisoturit-kirjaa. Ei ole aina helppoa, kun harrastukset ja tekemiset eivät menekään valtavirran mukaan. Mutta pää pystyssä ja terveesti ylpeänä mennään 🙂
Naulan kantaan 🙂
NLP-kurssilla oli myös palautteen antamisesta, ja siellä esitetty kaava oli seuraava:
ensin positiivinen palaute
sitten kritiikki tyylillä ’xxx on vielä parempi ensi kerralla, jos teet…’
ja lopuksi vielä positiivinen yleisarvio
Tämä soveltuu kaikkeen, vaikka kuulostaakin amerikkalaiselta siirapilta. 😉 Alitajunta ei osaa käsitellä ei-sanaa, joten on parempi kertoa, miten tehdä asioita oikein kuin korostaa mikä meni väärin.
Hyvin kirjoitettu! Vähän aiheen ulkopuolelta, mutta muistelisin joskus blogistasi lukeneeni, että oot syönyt Roaccutan-kuurin. Oletko kuurin jälkeen huomannut mahdollisesti joidenkin ruoka-aineiden kohdalla, että ne auttaisivat ihon kuntoon tai heikentäisivät sitä? Vinkkejä saa kertoilla. 🙂 Itselläni on huono iho, antibiootit ei täysin auta ja Roaa en haluaisi sen muiden vaikutusten takia, joten mietin pientä ruokavalioremonttia. Jokin sisäinen syyhän siihen on oltava, jos iho kukkii – kai.